15. joulukuuta 2017

Antti Holma: Kauheimmat joululaulut

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Äänikirjan kesto: 1 h 30 min
Lukija: Antti Holma

H

e ovat täällä taas! Reino Leinon, Sirsi Sunnaksen ja kumppaneiden joululauluissa kulkuset kilisevät, juhlapyhäahdistus painaa ja enkeli lentää mankeliin.

Mitä joulupukin poikaystävä tekee aattoiltana? Kenen kotiin saapuu tonttu nimeltä Noro? Onko Marrasmaa muutakin kuin pelkkää pahaa unta?

Reino Leino, Sirsi Sunnas, Karin Toisiks-Paraske ja Edith Södermalm ovat päässeet joulun kunniaksi vapaalle jalalle – kuka katkaisuhoidosta, kuka vankilasta. Uudessa kirjassa he saavat joukkoonsa virsirunoilija Carl Adolf Schwulemannin, joka tunnetaan myös nimellä Kaarlo Antero Heteromies. Häneltä on valittu kokoelmaan muun muassa jouluklassikot "Minun kulkuseni" ja "Äitini torttu".

Oma arvioni: Tässä maistiaiseksi Sirsi Sunnaksen runo:

”Kotiin lensi enkeli
mutta oli mankeli
päälle unohdettu,
nyt enkeli on lettu.”

Lue tai kuuntele lisää, jos kehtaat 😊




Riikka Ala-Harja: Kahden maan Ebba

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 109 s.



E

bballa on kaksi kotia – ja viisi meno-paluulentoa vuodessa. Ebba tahtoisi päästä heti juttelemaan Finlandia-talon itsenäisyysjuhlasta muiden nelosluokkalaisten kanssa. Huomenna koulussa ei muusta puhutakaan kuin tansseista. Mutta Ebban pitää matkustaa isän luo Berliiniin. Miksi juuri tänään!

Ebban maha painaa tuhat kiloa. Taas hän joutuu lentämään yksin. Saksan-koti ei tunnu enää yhtä kodilta, kun isän kanssa alkaa Jolanka ja välillä myös Jolankan tytär Anna, joka on kuusi ja matkii kaikessa. Ärsyttävää. Kunpa olisi vain yksi koti!

Perillä isällä on Ebballe yllätys. Tosi tyhmä yllätys. Annakin yllättää Ebban. Hänellä on salaisuus. Ehkä Anna ei sittenkään ole ihan mahdoton.

Oma arvioni: Kahden maan Ebba kuvaa hyvin tämän päivän ilmiöitä. Ala-Harja onnistuu mielestäni kuvaamaan uskottavasti neljäsluokkalaisen tytön ajatuksia kahden kodin ja epävarman maailman haasteiden keskellä elämisestä. Uskon, että samanlaisessa elämäntilanteessa olevien lasten on helppo samaistua tytön tunteisiin, sillä aikuiselle lukijallekin tulee vahvasti tunne, että Ebba puhuu juuri minulle.

”Äiti ylpeilee kavereilleen, että meidän Ebba on niin itsenäinen, kun se on lentänyt eskari-ikäisestä lähtien Helsingin ja Berliinin väliä. Ärsyttävää. Mä en todellakaan halua äidin ylpeilevän sillä, että mä olisin jotenkin itsenäinen, kun en mä yhtään ole.”

Yksin lentäminen on tytöstä oikeastaan aika pelottavaa. On mietittävä, uskaltaisiko puhua lentoemännälle, ja kuka mahtaa tällä kerralla istua viereen. Eikä asuminen kahdessa kodissakaan ihan ongelmatonta ole.

”Kaksi kotia on paras mahdollinen ratkaisu, äiti sanoo. Tässä tilanteessa. Kaikille kolmelle. Onko äiti varma? Musta tuntuu, että aina kun mä oon Saksassa, mä menetän jonkin tärkeän asian Suomessa. Ja aina kun mä oon Suomessa, mä menetän huippujutun joka tapahtuu just silloin Saksassa.”

Huolistaan huolimatta Ebba on kuitenkin onnellisen oloinen lapsi, jolla asiat ovat kaiken kaikkiaan varsin hyvin. Kirja onkin siis tunnelmaltaan ennen kaikkea toiveikas. Tätä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokasta on helppo suositella alakouluikäisille lukijoille.






Elisa Aaltola & Sami Keto: Empatia – Myötäelämisen tiede

Kustantaja: Into
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 330 s.


T

iesitkö, että rotat kokevat empatiaa lajitovereitaan kohtaan ja ovat valmiita jopa tekemään uhrauksia näiden pelastamiseksi pinteestä? Entä tiesitkö, että empatiavajeesta kärsivät ihmisryhmät, kuten psykopaatit, ovat kykenemättömiä ymmärtämään, mitä ”moraali” tarkoittaa?

Empatia – Myötäelämisen tiede popularisoi empatiatutkimusta ja kartoittaa empatian syntyä, luonnetta, mahdollisuuksia sekä riskejä. Hyödyntäen muun muassa evoluutiobiologista, psykologista ja filosofista tutkimusta kirja ruotii empatian asemaa nykyihmisen maailmassa. Miten empatia liittyy moraalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin kysymyksiin? Miten se vaikuttaa kykyymme jakaa tämä planeetta muiden olentojen kanssa? Tulisiko yhteiskuntaa rakentaa empatiamyönteisempään suuntaan?

Oma arvioni: Tämä tuore ja monipuolinen tietokirja tuo esille empatian monimuotoisuuden kiinnostavasti ja ajatuksia avartavasti. Se tarjoaa vastauksia moniin kysymyksiin ja saa lukijan miettimään myös omaa toimintaansa. Kirja antaa eväitä myös erilaisuuden kohtaamiseen, josta Aaltola kirjoittaa kuvaavasti näin:

”Vaikka erilaisuus tulee tunnistaa, sitä ei saa pitää erottavana kuiluna. Erilaisuus ei ole absoluuttista, ja meillä on aina kanavia löytää yhteisiä pintoja, joiden kautta lähestyä toisen mieltä. Ihminen ei suunnista ilmojen poikki kaikuluotaiminen avulla, mutta häntä ja lepakkoa yhdistävät kyky tuntea kipua, omata tunteita, toimia päämäärähakuisesti, käsitteellistää elinympäristöä, ja niin edelleen. Vastaavalla tavalla erilaisen taustan omaavat ihmiset voivat löytää ilmeisiä yhtymäkohtia, joiden kautta kokea empatiaa, aina jaetuista tunteista ja tarpeista lähtien. Tällöin erilaisuus ei ole este muiden ymmärtämiselle, vaan logiikka kulkee aivan toisin päin: muita ymmärtämällä, kokemalla empatiaa, alamme todella hahmottaa myös näiden eroavaisuuksia suhteessa itseemme ja tulla kyvykkäiksi kohtaamaan ne moraalin valossa. Erilaisuus ei ole ymmärryksen tuolla puolen ja siten jotakin huolestuttavaa ja eriskummallista, vaan syntyy osana ymmärrystämme.”

Kirja on mielestäni lukemisen arvoinen ihan jokaiselle, sillä myötäelämiselle on maailmassa sekä tarvetta että tilaa.