Timo Sandberg: Murhakuja

Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 337 s.

H

arrastajanäyttelijä Lars Kuivanen löydetään surmattuna sorakuopalta. Kuivasen rooli pappina työväenteatterin esityksessä on herättänyt huomiota, sillä näytelmän huhutaan sisältävän jumalanpilkkaa. Kuolema selitetään pirtuporukoiden aiheuttamaksi, mutta Otso Kekki jatkaa omia tutkimuksiaan. Poliittinen ilmapiiri Suomessa kiristyy päivä päivältä. Lapuan liike aktivoituu, kyydityksistä huhutaan. Työmaaterrori ja keskinäiset kiusanteot ovat arkipäivää. Tulenarassa tilanteessa ammattiyhdistysaktiivi Ismo ja valkoisen perheen kasvatti Silja jatkavat salaisia tapaamisiaan. Eräänä yönä Ismo haetaan väkisin kodistaan.

Murhakuja jatkaa Mustamäestä ja Häränsilmästä tuttujen hahmojen tarinaa 1930-luvun Lahdessa. Otso Kekki ja Vera ovat saaneet pojan, mutta elävät edelleen susiparina. Asenteet venäläisiä kohtaan kiristyvät, ja Vera kaipaa kotimaahansa. Ismon ja Siljan rakkaus sinnittelee ristiriitojenkin keskellä, mutta onko suhteella tulevaisuutta? Timo Sandberg kuvaa uskottavasti aikaa, jolloin oli valittava puolensa. Kansan yhtenäisyys oli pelkkä haave, ja vakaumus leimasi myös poliisin työtä.

Oma arvioni: Tämä kolmas Otso Kekki -jännitysromaani vie lukijansa 1930-luvun alun Lahteen. Äärioikeiston julmuudet kuohuttavat mieliä tuona laittomuuden aikana. Sandbergin ajankuvaus tuntuu aidolta, ja tarina on sujuvasti kirjoitettu. Myös kirjan keskeisimmät henkilöhahmot ovat mielestäni kiinnostavia. Suosittelen Timo Sandbergin historiallisia jännäreitä kaikille, joita menneisyyden tapahtumat kiinnostavat.