Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi


Kustantaja: Gaudeamus
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 300 s.

S

uomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme on toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista sementtiä. Tarve kuulua johonkin on osa ihmisyyttä, ja siksi yksin jääminen vie elämältä perustan. Se lannistaa, sairastuttaa, eristää ja lisää itsetuhoisuutta.

Yksinäisyys vaikuttaa pysyvästi hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalisten kontaktien puute kerää ympärilleen muita ongelmia: muutenkin huono-osaiset ovat usein myös yksinäisiä, ja toisaalta yksinäisyys lisää huono-osaisuutta. Siksi se on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen kysymys.

Yksinäisten Suomi katsoo yksinäisiin 2010-luvun Suomessa. Tarkastelun kohteena ovat yksinäisyyden yleisyys ja sen vaikutukset elämänlaatuun, kansanterveyteen, aivoihin ja mieleen. Kuinka se ilmenee suomalaisessa kirjallisuudessa, iskelmissä ja valokuvataiteessa? Mitä on yksin jääminen parisuhteessa ja lapsuudessa? Kuinka yksinäisyyttä voisi vähentää?

”Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta, kukaan ei huomaisi.”

Oma arvioni: Yksinäisten Suomi on monitieteinen ja kattava esitys yksinäisyydestä monimuotoisena tutkimuskohteena ja moni-ilmeisenä yhteiskunnallisenakin kysymyksenä. Kirja tarjoaa monenlaisia vastauksia yksinäisyyden ehkäisemiseen ja siitä selviämiseen, mutta niitäkin enemmän se antaa lukijalle paljon pohdittavaa vielä pitkään lukemisen jälkeenkin.

Perusteellinen teos aiheesta, jonka soisi kiinnostavan ihan jokaista ihmistä. Me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa siihen, ettei kenenkään tarvitsisi kokea emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä ja kärsiä niiden moninaisista ikävistä seurauksista. Yksinäisyydestä ei nauti kukaan, mutta yksin oleminen on aina silloin tällöin paikallaan varmasti monille meistä.