30. syyskuuta 2016

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 244 s.

Hilpeänhauska kertomus siitä, mitä tapahtuu kun introvertti sinkkunainen joutuu kosketuksiin reaalimaailman kanssa

L
otta on lukutoukka, joka on luonut elämälleen täydelliset puitteet: hän on sinkku ja töissä kirjastossa. Lukemista eivät pääse häiritsemään edes ihmissuhdesotkut, sillä Lotan sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu siskon yllätysvierailuihin ja vahtimestarikollegan satunnaisiin murahteluihin.

Kaikki muuttuu kun Lotta kävelee kirja kädessä auton alle ja yläkerran mummo unohtaa hanan valumaan. Käynnistyy ketjureaktio, joka häätää Lotan kodistaan ja saa hänet hiljalleen oivaltamaan, että myös oikeilla ihmisillä – ei vain romaanihenkilöillä – voi olla toisilleen jotain tarjottavaa.

Edessä on kuitenkin uusi ongelma: valitako rinnalle sielunkumppaniksi mainostettu Jiri, jonka kanssa voi uppoutua kirjojen maailmaan, vai sosiaalinen Olle, jonka seurassa joutuu jatkuvasti epämukavuusalueelle.

Oma arvioni: Kirjan päähenkilöön oli helppo samaistua, ja minut hyvin tuntevat tietävät kyllä miksi.   Ei siis liene yllättävää, että romaani tempaisi minut helposti mukaansa. Se oli alusta loppuun leppoisan viihdyttävää luettavaa, jota voin suositella etenkin kaikille kevyttä kirjallisuutta kaipaaville naisille.  


29. syyskuuta 2016

Ingar Johnsrud: Wieniläisveljeskunta

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2016
Norjankielinen alkuteos: Wienerbrorskapet
Suomentanut: Jonna Joskitt-Pöyry
Sivumäärä: 382 s.


Pahuudesta vaarallisin kumpuaa hyvistä aikomuksista

T
ärkeän poliitikon tytär on kadonnut. Tutkimukset johtavat fundamentalistisen uskonlahkon maatilalle Oslon lähelle. Poliisia odottavat karmivan verityön jäljet, mutta etsitystä naisesta ei näy jälkeäkään.

Salaperäisen Wieniläisveljeskunnan jäsen tohtori Elias Brinch on suorittanut rotubiologisia kokeita toisen maailmansodan aikana Norjassa. Hänen kammottavien kokeidensa kaiut kantavat pitkälle.  

Mennyt ja nykyinen kohtaavat, kun rikostutkimus punoutuu kansainväliseen terrorismiin, jonka keskiössä on kasvoton tappaja.

Oma arvioni: Vaikuttava ja vakuuttava esikoistrilleri. Kunnianhimoinen juonikudelma, kiinnostavat henkilöhahmot ja loppuun asti säilyvä jännitys tekivät kirjan lukemisesta nautinnollisen kokemuksen. Vauhti oli tosin välillä niin hurja, ettei mukana meinannut pysyä. Wieniläisveljeskunta on melkoinen faktojen ja fiktiivisten ainesten sekoitus, jota voisin suositella ns. vaativamman jännityksen ystäville. Odotan sarjan seuraavaa osaa.



28. syyskuuta 2016

Karin Erlandsson: Kuolonkielot

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Missdåd
Suomentanut: Taija Mård
Sivumäärä: 265 s.

O
n kesä 1992 ja nuori toimittaja Sara Kvist on saanut ensimmäisen pestinsä paikallislehdestä.Muutto pääkaupungista Pohjanmaalle sopii mainiosti, sillä hän tapailee paikkakunnalla hevostallia pitävää Robertia.
Ensimmäinen työtehtävä on jokavuotinen reportaasi keskikesän juhlinnasta. 
Mutta tänä vuonna juhannus on erilainen – metsästä löytyy naisen ruumis.

Sara uppoutuu yhä syvemmälle kuolemaa ympäröivien kertomusten hetteikköön. Idyllisen pinnan alla on salaisuuksia ja eripuraa, eikä hänen omakaan elämänsä tunnu sujuvan aivan odotusten mukaan.

Oma arvioni: Kuolonkielot on perinteinen rikosromaani, jossa pientä yhteisöä ja eläviä ihmisiä tarkastellaan useista eri näkökulmista. Henkilöitä kuvataan myötätuntoisen lämpimällä otteella, mutta samalla kirjan tunnelma on kuitenkin piinaava. Kaikki ei ole todellakaan sitä miltä näyttää. Idylli onkin lopulta vain harhaa.


Mukavasti erilainen ja tyyliltään vanhanaikainen rikostarina on piristävä poikkeus raakuutta täynnä olevassa dekkarimaailmassa. Kesäisestä tunnelmasta huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi, Kuolonkielot sopii luettavaksi myös pimenevinä syysiltoina. 

25. syyskuuta 2016

Åke Edwardson: Talo maailman laidalla

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2013
Ruotsinkielinen alkuteos: Hus vid världens ände
Suomentanut: Jonna Joskitt-Pöyry
Sivumäärä: 415 s.

Kaivattu Winter palaa pimeyden ytimeen

H
ukkumiskuolemalta täpärästi säästynyt rikoskomisario Erik Winter lepää perheineen Espanjassa, mutta hänen mielensä ei saa rauhaa selvittämättömiltä rikoksilta. Alamaailman varjoiset kujat kutsuvat, ja Winter päättää palata yksin kotikaupunkiinsa Göteborgiin.

Hyytävän kylmä kaupunki toivottaa komisarion tervetulleeksi kolmoismurhalla.
Winter työtovereineen aloittaa hellittämättömän jahdin, jonka aikana kiihtyy myös pirunpolkka omien muistojen kanssa.

Oma arvioni: Edwardson on jälleen kirjoittanut kaikin puolin laadukkaan dekkarin. Yllättäviä juonenkäänteitä, taitavaa dialogia ja synkkää pohdiskelua, voiko lukija enempää toivoa. Pidän erityisesti Edwardsonin verkkaisesta tyylistä, joka mahdollistaa sen, että tapahtumiin ja henkilöihin voi tutustua ikään kuin pintaa syvemmältä. Verisillä ja teknisillä yksityiskohdilla ei mässäillä, vaan lukijalle annetaan aineksia pohdiskella ihmismielen synkkää puolta.

Edwardsonin Winter-dekkareita on ilo suositella pohjoismaisen jännityksen ystäville.


23. syyskuuta 2016

Ansu Kivekäs: Perhosveitsi

Kustantaja: Crime Time
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 285 s.

O
pettajaksi pestautuva ympäristöaktivisti Valo Mäki haluaa pelastaa planeetan ja maineensa. Irmeli haluaa rakkautta vaikka väkisin. Rikosylikonstaapeli Tenho Puhakka haluaa naista ja käräyttää Hymypoikamiehen. Pojat haluavat nuppinsa sekaisin, paitsi Erik, joka tahtoo kuolla. Eveliina Kirves saa haluamansa – talon lonkeron jäillä.

Oma arvioni: Perhosveitsi on suorastaan räävittömän tyly rikostarina rakkauden kaipuusta. Se rikkoo terävästi dekkarigenren rajoja. Ollakseni rehellinen kirja sekä ihastutti että ärsytti. Pidin tavasta, jolla Kivekäs kuvaili erityisluokassa opiskelevien nuorten ongelmia ja niiden taustoja. Tätä kirjaa lukiessa ei voinut välttyä ajatukselta, että kunpa jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes joku, joka aidosti välittäisi. Eikä resurssejakaan auttamistyölle ainakaan liikaa ole.









20. syyskuuta 2016

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 355 s.


V
uosi 1956. Saara on muuttanut Helsinkiin miehensä työn takia. Opintonsa keskeyttäneellä kotiäidillä on aikaa lapselleen Eliakselle, ja Juhani tuntuu viihtyvän työssään. Kaikki on hyvin. 

Saaran yläkerrassa asuva Elisabeth järjestää kutsuja, kirjoittelee pitkiä kirjeitä ja rakastaa ruokaa. Elisabeth on kaikkea, mitä Saara ei ole: maailmannainen, muodinmukainen, itsenäinen. Ja vakooja.

Säädyllinen ainesosa on huikea kuvaus elämästä porvarillisessa Töölössä. Ja ruuasta. Mitä kaikkea se Saaralle ja Elisabethille merkitseekään. Rakkautta ja pelkoja – ja salattuja viestejä.

Oma arvioni: Säädyllinen ainesosa on hieno, suorastaan herkullinen romaani, jossa ruoalla on keskeisessä roolissa.  Kirjan salaperäinen tunnelma on vahvasti läsnä heti alusta alkaen ja osansa siihen on myös teoksen erikoisilla henkilöhahmoilla.  He ovat kiinnostavia. Romaanin ajankuva on hyvin hallittu. Kiinnostavaa on sekin, että kustannustoiminta on elementtinä tässä monitasoisessa ja viihdyttävässä teoksessa.




17. syyskuuta 2016

Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski: Ihmisen mieli

Kustantaja: Gaudeamus
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 205 s. 

I
hmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla menetelmillä ja erilaisista näkökulmista. Mielellä on monia puolia: se on ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia, tunteita ja vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa.

Mutta mikä on mielen ja aivotoimintojen suhde? Minkä verran rakastumista, tunteita tai alkoholiriippuvuutta voidaan selittää aivotapahtumilla? Miksi mieli järkkyy ja miten sitä voi korjata? Entä miten voimme ymmärtää toisiamme ja maailmaa erilaisuudestamme huolimatta?

Ihmisen mieli on kiehtova sukellus aiheeseen, joka on jokaiselle läheinen mutta silti tuntematon. Teoksessa luodaan ihmismielen toiminnasta kokonaiskuva aivotutkimuksen, psykiatrian, psykologian, filosofian, uskonto- ja yhteiskuntatieteen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista. Näin ylitetään ennakkoluulottomasti tieteiden rajat.

Oma arvioni: Todella monipuolinen katsaus ihmismielen mielettömiin arvoituksiin. Tieteellisyydestä huolimatta teos on kirjoitettu yleistajuisesti. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille ihmisen mielestä kiinnostuneille.



16. syyskuuta 2016

Sara Stridsberg: Niin raskas on rakkaus

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Beckomberga. Ode till min familj
Suomentanut: Outi Menna
Sivumäärä: 366 s.

N
iin raskas on rakkaus on mestarillinen romaani isän ja tyttären suhteesta vanhan mielisairaalan seinien sisällä. Se on hurmaavan kaunis tarina hulluudesta ja toivosta, rakkaudesta ja kuolemasta, valosta ja varjosta.

Oma arvioni: Sara Stridsberg on minulle uusi kirjailijatuttavuus. Hänen osin omaelämäkerrallinen romaaninsa oli vaikuttavaa luettavaa, joka herätti paljon ajatuksia. Kirja on tunnelmaltaan varsin surumielinen. Vaikka kaikki henkilöhahmot ja tapahtumat eivät uskottavia olekaan, on tarina onnistuttu rakentamaan siten, että siihen jää helposti koukkuun – ainakin minä jäin.

Jos kaipaat erilaista lukuelämystä, voisi tämä kiitetyn ruotsalaiskirjailijan uutuuskirja olla juuri se, mitä etsit.




15. syyskuuta 2016

Riitta Suominen: Kapulakielen kymmenen kärjessä

Kustantaja: Klaava Media
Julkaisuvuosi: 2013
Sivumäärä: 86 s.

E
dellinen Kapulakielen kymmenen kärjessä –opas oli niin suosittu, että painoksen loputtua kirja varastettiin jopa Kuntaliiton kirjastosta. Moniko kielenhuollon opas on päässyt pitkäkyntisen iltalukemiseksi? Nyt oppaita riittää kaikille, sillä se julkaistaan myös sähköisenä kirjana.

Tällä laajennetulla oppaalla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin kaikkien kansalaisten elämää voidaan helpottaa kehittämällä asiateksteistä helposti ymmärrettäviä. Selväkielisyys säästää kaikkien aikaa ja vähentää väärinymmärryksiä. Tästä koostuu oppaan pääasiallinen sisältö. Oppaan toinen tavoite on innostaa keskustelemaan, suorastaan saivartelemaan kielen kysymyksistä pilke silmäkulmassa. Kieli on puuhamaa, jossa sattuu ja tapahtuu – niin omiin kuin muidenkin kömmähdyksiin voi suhtautua kepeän uteliaasti.

Kielipoliisina Facebook- ja Twitter-verkkopalveluissa tunnettu Riitta Suominen on kouluttanut sisällöntuottajia 1990-luvulta lähtien yliopiston täydennyskoulutuskeskuksissa ja useissa julkisen alan organisaatioissa. Hän on kirjoittanut useita viestintäoppaita. Kapulakielen kymmenen kärjessä -luettelo ei perustu tilastoihin, vaan Kielipoliisin omiin rikospaikkatutkimuksiin. Oppaassa esitetään raskauttavia todisteita huolimattomasta kielenkäytöstä niin virka- kuin talouselämässäkin, mutta kerrotaan myös selväkieliset ohjeet, joiden avulla lukija välttyy Kielipoliisin sakkolapulta.

Oma arvioni: Vaikka kielellä onkin hauska leikkiä, sitä ei kannata kuitenkaan tehdä ilman määrättyjen sääntöjen noudattamista – virallisissa yhteyksissä nyt ainakaan. Jokainen meistä haluaa varmasti säästyä kielirikesakoilta, joten suosittelen tätä kirjaa todella lämpimästi kaikille hyvästä kielestä kiinnostuneille, mutta aivan erityisesti kaikille niille, jotka kirjoittavat asiatekstejä työkseen. Tämän oivan opuksen lukemisen jälkeen näkee niin omat kuin toistenkin tekstit ikään kuin uusin silmin. Kirja opastaa lukijansa myös lukemattomien muiden oikeakielisyysoppaiden luokse.

No, toisaalta on niinkin, että jos vaikkapa kaikki mainostekstit olisi kirjoitettu aina täysin oikein, puuttuisi arjestamme monia naurunaiheita, vai mitä.


13. syyskuuta 2016

Peter Sandström: Laudatur

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Laudatur
Suomentanut: Outi Menna
Sivumäärä: 240 s.

P
eter on kirjailija ja viisissäkymmenissä. Hänen vaimoaan kutsutaan Seepraksi. Seeprakin on viisissäkymmenissä – ja raskaana – ja hän rakentaa vaikuttavaa akateemista uraa, mitä Peter saa seurata sivusta. Teini-ikäisiin lapsiinsa Peter törmää silloin tällöin kaupungilla.

Kesällä 1988 Peter oli nuorempi. Kesällä 1988 vanhemmat näyttäytyivät ensi kertaa aikuisina, itsenäisinä ihmisinä, joiden liitossa oli kauneutta mutta myös säröjä. Oliko isä rakastunut johonkuhun toiseen?

Laudatur on romaani aikuisesta miehestä, jonka perhe-elämä ei ole sellaista kuin hän toivoi ja odotti. Se on tarina kumppanuudesta, etäisyydestä sekä ennen kaikkea rakkaudesta ja siitä, miten moneen se muuntuu.

Oma arvioni: Laudatur on hämmästyttävä ja hämmentävä romaani. Tarina on oivallisesti kirjoitettu, rakennettu ikään kuin pala palalta, joista kokonaiskuva lopulta muodostuu. Kirjan henkilöiden kohtalot ovat kiinnostavia, ja ainakin minä tunsin sympatiaa heitä kohtaan. Kirjassa pohditaan elämän suuria kysymyksiä.

Voisin suositella kirjaa sellaisille lukijoille, jotka toivovat kirjallisuuden yltävän myös arkisen realismin yläpuolelle.





Marja Toivio: Lain yläpuolella

Kustantaja: Arktinen Banaani
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 287 s.

Ylitämmekö me kaikki silloin tällöin laillisuuden rajan?

A
sianajaja Katariina Elosalo tuskailee hankalien avioerojen, lähestymiskieltojen ja rikosjuttujen parissa. Nelikymppistä sinkkunaista painavat toimiston ikuinen kiire ja vaikeat työtoverit. Yksityiselämäkään ei tuo lohtua; Mummotunnelista ei löydy kuin yhden yön suhteita.

Teini-ikäinen Veera potee kasvukipuja omassa seurustelusuhteessaan. Luontoaktivisti Janille jalo tarkoitus pyhittää keinot, jotka eivät kestä päivänvaloa. Katariina itse ryhtyy luvattomaan suhteeseen asiakkaansa juttua tutkivan poliisin kanssa, eikä tämäkään tunnu tietävän missä rajat menevät.
Entä jos jättäisi kaiken tämän? Aloittaisi puhtaalta pöydältä pohjoisessa, kaukana pääkaupungin hälystä.

Marja Toivon kolmas romaani on itsenäinen jatko-osa kiitosta saaneelle Lastani et tapaa -teokselle.

Oma arvioni: Marja Toivio kuvaa lain ammattilaisten, heidän asiakkaidensa ja syytettyjen penkille joutuvien tilanteita ymmärtävän realistisella otteella. Asiantuntemusta ei puutu, sillä Toivio on koulutukseltaan juristi.  Lain kirjaimen, hengen ja moraalikysymysten monimutkainen pohdinta onkin tämän kirjan vahvana ytimenä. Kerronta on ihmisläheistä ja paikoin myös jännitteistä.




11. syyskuuta 2016

KIRJA-ARVIO: Karl Ove Knausgård: Taisteluni – Neljäs kirja

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2014
Norjankielinen alkuteos: Min kamp. Fjerde bok
Suomentanut: Katriina Huttunen
Sivumäärä: 534 s.


K
arl Ove Knausgårdin kehutun omaelämäkerrallisen romaanisarjan neljännessä osassa eletään kertojan nuoruusvuosia. Juuri lukion päättänyt Karl Ove muuttaa kauas pohjoiseen pikkukylään, jossa hän alkaa työskennellä opettajana ja elättelee samalla haaveitaan kirjailijan urasta. Työ sujuu ja muutama novellikin näkee päivänvalon. Karl Ove hyväksytään kylän jäseneksi, ja nuoret naiset kiinnittävät häneen huomiota.

Pitkän kaamosajan myötä mielen valtaa kuitenkin synkkyys, jota Karl Ove yrittää lääkitä alkoholilla. Tästä on seurauksena se, että illan tapahtumista ei usein aamuisin ole minkäänlaista muistikuvaa. Kirjoittamisesta ei enää tahdo tulla mitään, mutta onneksi opettajan työ pakottaa ahdistuneen kirjoittajan kuitenkin pitämään kiinni arkisista rutiineista. Ja ihastumistakin on ilmassa.

Nuoren miehen kasvukertomus jatkuu varsin kiihkeänä ja kivuliaana. Teosta leimaa kertojan keskeneräisyys ja keskittymättömyys elämän ja sen mukanaan tuomien muutosten edessä aikuisuuden kynnyksellä. Vapaudenkaipuu on piinaavaa ja itseinho voimissaan.

Hieno kirja tämäkin. Jos et ole vielä tutustunut Taisteluni-sarjaan, voin suositella sitä etenkin kaikille vahvan ja hyvin kirjoitetun realismin ystäville.


"Havunneulasten vihreä väri oli auringonpaisteessa vaalea, varjossa melkein musta, mutta kaikissa puissa oli jotakin kevyttä, kesä sen teki, ne eivät seisoneet sisäänpäin kääntyneinä kuten talvella, ei, ne kahisivat lämpimässä ilmassa ja kurkottivat kohti aurinkoa niin kuin kaikki muukin elävä." 



9. syyskuuta 2016

Donna Leon: Ansionsa mukaan

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: By Its Cover
Suomentanut:Kaijamari Sivill ja Markku Päkkilä
Sivumäärä: 270 s.

Kiristystä ja henkistä väkivaltaa – komisario Brunetti kirjavarkaan jäljillä

V
enetsialaisesta Biblioteca Merulasta on kadonnut mittaamattoman arvokkaita, satoja vuosia vanhoja kirjoja. Järkyttynyt henkilökunta epäilee amerikkalaista tutkijaa, joka on poistunut kaupungista kuin tuhka tuuleen, ja Brunetti kutsutaan paikalle.

Onko varas voinut toimia yksin? Mitä salivahti on nähnyt, entä vakiokävijät? Käy ilmi, ettei antikvaaristen teosten pimeillä markkinoilla kaihdeta raakoja, äärimmäisiäkään keinoja.

Komisario Brunetti paneutuu häikäilemättömän rikollisen mielenliikkeisiin luotettavan tiiminsä, Vianellon ja signorina Elettran avulla.

Oma arvioni: Kirjan takakansi kertoo lisäksi, että Suomessa on myyty jo y 600 000 kappaletta. Enpä isommin ihmettele. Tämä Donna Leonin uusin suomennettu Guido Brunetti dekkari on aiheeltaan varsin kiinnostava etenkin kaikille kirjojen ystäville, liikutaanhan tällä kertaa vanhojen antiikkikirjojen kiehtovassa maailmassa Venetsian maisemissa. Leonin dekkarit ovat mukavan leppoista luettavaa, eikä nytkään tarvinnut pettyä. Vanhanaikaisuus viehättää edelleen. Loppuratkaisu yllätti ainakin minut, mutta ei siitä sen enempää. Lue se itse.









5. syyskuuta 2016

Peter Høeg: Susanin vaikutus

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2015
Tanskankielinen alkuteos: Effekten af Susan
Suomentanut: Katriina Huttunen
Sivumäärä: 426 s.


T
iedätkö, mikä meitä odottaa? Salainen tulevaisuuskomissio tietää, mutta ei kerro. Kunnes näyttämölle astuu fyysikko Susan Svendsen. Trillerin, dystopian ja perhedraaman välimaastossa liikkuva romaani vie hätkähdyttävälle matkalle kaaoksen partaalla olevaan Tanskaan mutta myös ihmismielen ytimeen.

Oma arvioni: Erikoinen ja vaikuttava kirja, jonka juoni on varsin huolellisesti punottu. Tapahtumia on helppo seurata, vaikka paikoitellen kerronta saakin lähes metafyysisiä ulottuvuuksia. Ainakin minulla oli välillä vaikeuksia erottaa uskottavia ja epäuskottavia elementtejä, jolloin teoksen aito yhteiskuntakriittinen näkökulma oli vaikeasti hahmotettavissa.

Susanin vaikutus tarjosi minulle hämmentävän mutta kuitenkin hienon lukuelämyksen. Suosittelen tätä monitasoista kirjaa kaikille ennakkoluulottomille lukijoille.



2. syyskuuta 2016

Sebastian Lindell: Kun kesä ei tullutkaan

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2013
Sivumäärä: 386 s.

Iltalenkillä ollut nuori nainen katoaa mystisesti Rovaniemellä keväällä 2001.

P
oliisi pyytää KRP:n apua, sillä tapaus on kolmas selvittämätön katoaminen Lapin pääkaupungissa parin vuoden sisällä. Rikoskomisario Edelmann ryhmineen on tuskaisen tehtävän edessä. Naiset tuntuvat kadonneen jälkiä jättämättä. Kovan paineen alla työskentelevä ryhmä saa pian vastuulleen myös henkirikoksen uhrina löytyneen naisen murhatutkimukset.

Vyyhti tuntuu mutkistuvan sitä pahemmin, mitä pitemmälle tutkimus etenee. Tapaukset eivät näytä olevan kytköksissä toisiinsa, ja haparoivat johtolangat tuntuvat ajavan poliisin umpikujaan kerta toisensa jälkeen. Komisario Edelmannille kevät muodostuu synkimmäksi vuosikausiin. Mutta yhä pahempaa on tulossa. Kun suvivirsi kajahtaa, syyllisten metsästys muuttuu kilpajuoksuksi aikaa ja kuolemaa vastaan. Salaisuudet alkavat lopulta paljastua kaikessa järkyttävyydessään.

Oma arvioni: Tarkka ja hiottu juonikuvio pitää lukijaa tiukasti otteessaan. Tapahtumia ei tästä poliisiromaanista todellakaan puutu. Mutta, jos jotain jäin tässä kirjassa kaipaamaan, niin henkilöhahmojen kuvauksen syvyyttä. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 2000-luvun alkuun ja sen kyllä huomaa, mutta ihan hyvä niin...

Kun kesä ei tullutkaan oli mielestäni ihan hyvää ”perusjännitystä”, mutta ei mikään huikea lukuelämys. Voisin kuvitella Lindellin teoksen kiinnostavan etenkin pohjoissuomalaisia dekkarien lukijoita.




1. syyskuuta 2016

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Shopholic to the Rescue
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Sivumäärä: 334 s.

Himoshoppaaja tien päällä tärkeässä pelastusoperaatiossa

B
ecky Brandon (o.s. Bloomwood) ja sekalainen joukko perhettä ja ystäviä (plus yksi vihamies) autoilee Amerikan suuressa lännessä etsimässä Beckyn isää. Becky kantaa syyllisyyttä isän katoamisesta ja on lisäksi niin murheissaan viilenneistä väleistä sydänystävänsä Suzen kanssa, ettei edes shoppailu maistu. Matka vie monen nauruhermoja kutkuttavan mutkan kautta Las Vegasiin, missä pelastuspartio punoo kaikkien aikojen ovelimman juonen ehtaan elokuvatyyliin. Panokset ovat kovat, mutta se ei pelaa, joka pelkää!

Oma arvioni: Tässäkin kirjassa sattui ja tapahtui oikeastaan koko ajan, eikä se ole mikään ihme, olihan liikkeellä tuttu höpsö Becky ja varsin värikäs joukko häntä lähellä olevia ihmisiä. Mutta on Becky toki ajan myötä muuttunutkin. Hän on selvästi aikuistunut, eikä shoppailukaan kiinnosta välttämättä ihan joka hetki. Vaikka tässä kirjassa on luonnollisesti paljon samoja aineksia kuin Himoshoppaaja -sarjan aiemmissa osissa, on tämä kirja mukavasti myös erilainen.


Kyllä Kinsella taitaa chick litin, joka on hauskaa ja viihdyttävää luettavaa etenkin vähemmän kepeän kirjallisuuden vastapainoksi. Jos himoshoppaaja on sinulle ennestään tuntematon hahmo, hänen tutustuminen kannattaa ehdottomasti aloittaa jostain sarjan aiemmasta osasta. Ja lukea tämä sarjan uusin suomennos vasta myöhemmin. 

KIRJA-ARVIO: Harri Nieminen, Antti Kivijärvi & Kristiina Toivikko (toim.) Kiertoteitä – Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä

Kustantaja: Into
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 224 s.



K
iertoteitä kuvaa monipuolisesti Suomeen muuttaneiden nuorten polkuja hyvään elämään yhteiskunnassamme, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Hyvä elämä merkitsee useimmille ihmisille itsenäisyyttä, työllistymistä ja yhteyttä toisiin ihmisiin siitä huolimatta, millainen tausta heillä on. Kirjassa on konkreettisia ja elämänmakuisia esimerkkejä siitä, kuinka muun muassa asunnottomuus, opintopolkujen mutkikkuus ja byrokratia vaikeuttavat nuorten maahanmuuttajien kotoutumista. Nuorten lisäksi äänensä saavat kuuluviin myös sosiaalityöntekijät, joiden näkemykset saavat edelleen harvoin ansaitsemaansa huomiota.

Kiertoteitä -kirjan keskeisenä sanomana on mielestäni se, että monet maahamme muuttavat nuoret ikään kuin pakotetaan kiertoteille, vaikka juuri esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen koituisi lopulta kyseisten nuorten, mutta myös koko yhteiskunnan hyväksi.

Tämä ajankohtainen teos esitteleekin Suomen Pakolaisavun Kurvi -hanketta, jonka tarkoituksena on ollut tukea maahanmuuttajataustaisia nuoria aikuisia löytämään itselleen sopivia  työ – ja toimintamahdollisuuksia toimeentulotuen varassa elämisen sijaan. Valmiiden vastausten esittäminen ei ole oikea tapa kehittää palveluja, joten kirjassa tarjotaankin ennemminkin kriittisiä mutta samalla kuitenkin innostavia ajatuksia siihen, miten nuoria voitaisiin auttaa nykyistä paremmin löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suosittelen tätä silmiä avaavaa kirjaa kaikille nuorten maahanmuuttaja-aikuisten elämäntilanteista kiinnostuneille. Totuus kun on, että kaikkia esteitä ei ole mahdollista ylittää – ainakaan yksin. Mutta kiertotien etsiminen ja kulkeminen se vasta aikaa ja voimia viekin. Jokainen meistä tarvitsee rinnalla kulkijoita.