Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 349 s.

-Raha, valta, kosto, mustasukkaisuus, pelko. Keksitkö muita syitä murhata? Björk kysyi. –Aate, sanoi ylikonstaapeli Ekman.

K

eväällä 1921 helsinkiläisten juomavesisäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Todisteet viittaavat siihen, että entinen punavanki olisi tappanut jääkäriupseerin kostaakseen kärsimänsä vääryyden. Sisäasiainministeriön virkamies Karl Axel Björk ei niele selitystä.

Murhatutkimukset vievät yksityisetsivän öisille retkille työläiskortteleihin ja salaliittolaisten ja vakoojien suosimiin hotelleihin ja ravintoloihin – sekä muotisalonkiin, jonka viehättävä omistaja on kenties muutakin kuin bolshevikkeja paennut aatelisnainen.

Klassinen murhamysteeri herättää eloon 1920-luvun kuohuvan Helsingin, sen säätyerot ja poliittiset jännitteet, kadut ja puutalokorttelit, pimeät kujat salakapakoineen ja huumekauppiaineen. Kansalaissodan jälkeinen kaupunki elää vaaran vuosia.

Oma arvioni: Virpi Hämeen-Anttilan uuden dekkarisarjan aloitus on ajankuvauksessaan onnistunut ja hyväntuulista jännitystä tarjoava lukukokemus. Tulen seuraamaan mielelläni Karl Axel Björkin työskentelyä rikosten selvittämisessä jatkossakin.  Oletan, että jatko-osa tulee ahmittua huomattavasti tätä ensimmäistä osaa nopeammin.

Tähän hienoon kotimaiseen kirjaan oli mukava päättää tämänvuotinen lukuhaaste; kaikkiaan marraskuun aikana tuli luettua laskujeni mukaan 27 kirjaa (siis haasteeseen sopivaa sellaista) - ja suurin osa niistä kaunokirjallisuutta. En ole yllättynyt, että tuo 30 sivua päivässä oli minulle helppo juttu, mutta erityisen iloinen olen siitä, ettei päänsärky piinannut lainkaan ko. aikana, eikä siten onnistunut lannistamaan lukemisen iloani. Ja mikä parasta, lukeminen jatkuu joulukuussakin.