Katja Kaukonen: Kohina

WSOY, 2014

Missä äiti on?” kysyin.
”Poissa”, isä totesi, ”ihmisiä katoaa joka päivä, ihan tavallisia ihmisiä.


Äidit eivät olleet tavallisia ihmisiä.


Arkkitehti Alvar Malmbergin ollessa vielä pieni hänen äitinsä katosi Venetsiaan. Isä keskittyi poikansa kasvattamisen sijasta pitämään huolta siitä, että elämä näytti ulkoapäin hyvältä.


Kun jo keski-ikään ehtineen Alvarin elämä kriisiytyy taas, hän pakenee tuuliselle saarelle pohtimaan välinpitämättömyyden noidankehää. Alvarin muistelua säestää ihmiselämään kuuluva kohina, jota ei pääse pakoon edes yksinäisellä saarella.


Salaperäiset kirjeet keskeyttävät Alvarin rauhallisen saarielämän, kuka kirjeitä lähettää ja kenelle?


Oma arvioni: Kirja vie lukijan mielenkiintoiselle matkalle identiteetin etsintään ja syyllisyysproblematiikkaan. Se on kertomus pienen ihmisen yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tu
nteesta. Kerronta on välillä niukkaa ja välillä syväluotaavaa. Teoksessa kohisee meri, ja lukiessa voi miltei tuntea tuulen puhaltavan kasvoille.