Minttu Vettenterä: Jonakin päivänä kaduttaa

BoD, 2012

Elisa kuoli helmikuussa. Kesken kireiden pakkaspäivien.

Elisa valitsi kuoleman, kun elämä oli liian raskasta. Kuoleman jälkeen Elisan äiti avasi tyttärensä päiväkijrjan, joka oli ovi maailmaan, jota ei saisi olla. Kuva kouöupäiviin, jotka olivat täynnä kipua, pelkoa ja häpeää.

Elisasta tuli enkeli, mutta jälkeen jäivät lukemattomat koulukiusaamisen muistot. Elisan isä muisti jotain mitä ei halunnut muistaa. Hän lähti selvittämään jättämiään jälkiä kiusaajana.

Jonakin päivänä kaduttaa on fiktiivinen tarina tosielämän ihmisistä. Se saa kysymään voiko tällaista oikeasti tapahtua ja silti se on totta kaikkialla. Se on tarina katumuksesta ja anteeksipyytämisestä, jonka lopuksi jäljelle jää vain kysymys: Voiko kaikkea saada anteeksi, itseltään?

Oma arvioni: Erikoinen sekoitus koulukiusatun tytön ja  tämän koulukiusaajana toimineen isän tarinaa. Aihe on tärkeä, mutta jostain syystä en erityisemmin kirjasta pitänyt.