31. joulukuuta 2012

Tuula Korolainen & Riitta Tulusto: Täyttä päätä: runoja ikääntyville

Lasten keskus, 2012

"Odotan mielenkiinnolla ikää / jossa kasvaminen ja kuihtuminen / etenevät tasatahtiin", kirjoittaa runossaan Pekka Kejonen. Ikääntyminen herättää uteliaisuutta. Ollako ikäihminen, seniori vai oikeasti vanha? Saako ikääntynyttä edes sanoa vanhaksi? Voiko vielä tavoitella jotain vai pitäisikö vain olla? Miltä vanhuus kaikkineen tuntuu? Näitä kysymyksiä pohtivat Täyttä päätä -valikoiman suomalaiset runoilijat - tunteikkaasti, viisaasti, lämpimän humoristisesti ja itseironiaakin viljellen. Seniorielämää kuvataan laajalla skaalalla: kun toinen on monessa mukana ja hankkii vaihdepyörän, toinen askeltaa olohuoneessa ja ihmettelee, kuinka "muisti hupenee juuri kun on muistoja täynnä". Iloa tuovat viini tai musiikki, tunturivaellus tai afrotanssikurssi, lapsenlapsi tai oma rakas, joka on "mukava kuin vanha vaate".

Täyttä päätä on suositun Pää tallella -valikoiman sisarteos, joka sisältää noin 150 runoa kymmeniltä eri runoilijoilta. Mukana on klassikkoja Claes Anderssonista ja Eeva Kilvestä Aila Meriluotoon ja Lassi Nummeen mutta myös aivan uusia nimiä. Huumori kukkii etenkin Arto Juurakon, Heli Laaksosen ja Merja Topin murrerunoissa. Kirjan vanhin kirjoittaja on 100 vuotta täyttänyt Arvo "Tiera" Ruonanniemi, nuorimpia edustaa mm. Henriikka Tavi. Myös Virpi Talvitien kuvat kertovat omia tarinoitaan ja tekevät teoksesta hienon lahja- ja taidekirjan.

Oma arvioni: =)

Åsa Larsson: Uhrilahja

Otava, 2012

Lainion kylässä ammutun karhun vatsasta löytyy ihmisen peukalo. Muutaman kuukauden kuluttua paljastuu raaka murha. Sol-Britt Uusitalo on pahoinpidelty talikolla kuoliaaksi. Syyttäjä Rebecka Martinsson uskoo murhan liittyvän hämäriin kuolemantapauksiin menneisyydessä. Yhteyden on löydyttävä ennen seuraavaa uhria.

Oma arvioni: Jännitystä loppuun asti.

José Saramago: Ricardo Reisin viimeinen vuosi

Tammi, 2012

Romaani Euroopasta ja Lissabonista vuonna 1936. Runoilija Pessoa on kuollut, mutta hänen alter egonsa Ricardo Reis elää, asettuu Lissaboniin ja kohtaa Pessoan ja tämän runojen naiset. Saramagon parhaisiin lukeutuva teos antaa tarkan kuvan aikansa historiallisista tapahtumista. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1935-1936. Ricardo Reis, keski-ikäinen lääkäri, palaa höyrylaivalla Portugaliin 16 Brasiliassa vietetyn vuoden jälkeen. Fernando Pessoa on kuollut kolme kuukautta aiemmin. Reis asettuu asumaan hotelli Bragançaan ja tutustuu niin sen henkilökuntaan kuin asiakkaisiinkin. Hänellä on rakkaussuhde hotellin siivoojattareen Lidiaan sekä epämääräisempi suhde nuoreen Marcenda-neitoon - molemmat Pessoan runojen naisia. Reis istuu kahviloissa, lukee sanomalehtiä ja keskustelee kuolleen runoilijan kanssa. Hän tekee huomioita aikansa tapahtumista: fasismin noususta Euroopassa, Salazarin ja Francon valtaantulosta, sekä elämästä vuoden 1936 Lissabonissa.

Oma arvioni: Poikkeuksellinen, mutta paikoitellen myös hieman pitkästyttävä lukukokemus.

28. joulukuuta 2012

Patricia Cornwell: Punainen usva

Otava, 2012

Vastoin miehensä toivetta Scarpetta lähtee Georgian naisvankilaan haastattelemaan tuomittua seksuaalirikollista, jonka tytär murhasi puoli vuotta aikaisemmin hänen entisen työtoverinsa. Tapaaminen ei suju odotetusti, ja muutenkin Scarpettasta tuntuu, että jokin on hullusti. Tahtomattaan hän sotkeutuu sadistisen tappajan seittiin. Tutkimukset johtavat laajemmalle kuin Scarpetta olisi koskaan kuvitellut. Ehtiikö hän estää kammottavan terrori-iskun?

Oma arvioni: Pitkästä aikaa vanhaa kunnon Cornwellia - edes aika ajoin. 

Patricia Cornwell: Kuolleiden satama

Otava, 2011

Kay Scarpetta kohtaa vaarallisen salaliiton, joka paljastaa synkkiä varjoja hänen omasta menneisyydestään.


Kay Scarpetta on uransa huipulla ja johtaa omaa laboratoriokeskustaan. Yllättäen hän joutuu kuitenkin kasvokkain menneisyytensä kanssa. Säihkyvän uran alkutaipaleella edes Scarpetta ei ole välttynyt petollisilta sivupoluilta.

Oma arvioni: Ei parasta sarjassaan...

27. joulukuuta 2012

Sebastian Lindell: Kun pimeys peittää valkeat yöt

Myllylahti, 2012

Eletään kesää 2000. Eläkeläispariskunnan marjametsästä Tervolassa löytämä vanha kaulakoru saa komisario Edelmannin ja ylikonstaapeli Fribergin kiinnostumaan, sillä samassa metsikössä on 40 vuotta aikaisemmin murhattu tunnistamattomaksi jäänyt nainen. Pian tapahtuu teloituksenomainen murha keskellä kirkasta päivää, ja ymmällään oleva poliisi hälyttää paikalle Edelmannin ryhmän Rovaniemeltä. Ovatko tapaukset kytköksissä toisiinsa? Salaisuuksien penkominen halki Suomen johdattaa tutkimukset ennen pitkää Etelä-Ruotsiin saakka. Paluu Lappiin vie lopulta etsivät hengenvaaraan syyllisten yrittäessä suojella itseään. Yllättävässä ratkaisussa paljastuu niin pimeimpiä salaisuuksia ihmisestä itsestään kuin synkkiä hetkiä koko kansakunnan lähihistoriastakin.

Oma arvioni: Monikerroksinen ja jännittävä dekkari mielenkiintoisine henkilöhahmoineen.

26. joulukuuta 2012

Mia Vänskä: Musta kuu


Atena, 2012

Eristynyt mökkikylä lupaa rauhaa lomailijoille: nelikymppinen perheenäiti Annukka tarvitsee hermolepoa, lööpeissä ryvettynyt bändi lähtee paikkaamaan välejään, isä lomailee pienen tyttärensä kanssa, iäkäs pariskunta viettää kuherruskuukauttaan. Idyllisen mökkikylän historia kiehtoo lomailijoita - lähistöllä sijaitsee muinainen uhripaikka. 

Mökkiläiset tekevät kapean kuunsirpin valossa uhripaikalle yöllisen tutkimusretken, jonka seurauksia kukaan ei osaa aavistaa. Pian myyttien ja todellisuuden rajat alkavat sekoittua: metsä puristuu mökkien ympärille, tuuli hengittää kuin elävä olento ja kuu hohtaa taivaalla keskellä päivää. Sitten rannasta löytyy ruumis. Se on peittynyt mustiin perhosiin. 

Musta kuu on vahvatunnelmainen ja aistillinen kertomus ihmismielen pimeästä puolesta, syyllisyydestä ja vastuusta. Muinaiset myytit ja jännitys punoutuvat yhteen maagiseksi kokonaisuudeksi, joka sulkee lukijan taikapiiriinsä.

Oma arvioni: Vaikka en varsinaisesti olekaan kauhukirjojen ystävä, tämä kirja piti kyllä otteessaan loppuun asti.

Elizabeth Hand: Pimeää kohti

LIKE, 2012

Viisikymppinen newyorkilainen Cassandra Neary olisi voinut menestyä valokuvauksen saralla, mutta päätyikin elämäntapojensa murjomaksi narkkariksi ja juopoksi. Parikymppisenä julkaistu Dead Girls -valokuvateos saavutti kuitenkin jonkinlaisen kulttimaineen, jonka ansiosta satunnaisia työkeikkoja on vuosien varrella ilmaantunut. Kun lain koura alkaa kolkutella Cassin ovea edellisen keikan jäljiltä, hän ottaa vastaan hämärän työtarjouksen, joka vie hänet ensin Helsinkiin ja sitten Reykjavikin kautta Islannin hyytävään erämaahan blackmetalkultin jalanjäljissä. Cassin tapaamat, toinen toistaan hämärämmät hahmot päätyvät vainajiksi, eikä aikaakaan kun murhaaja on myös Cassin jäljillä. Pimeää kohti on omaperäinen sekoitus rikoskirjallisuutta, skandinaavista jumaltarustoa, blackmetallin höyrypäisimpiä myyttejä ja tempauksia sekä kuolemanpalvontaa. Kirja vie lukijan kirkonpolttajien ja kuolemaa kuvaavien valokuvataitelijoiden sielunmaisemiin vastustamattomin juonenkääntein.

Oma arvioni: Dekkari, josta en jostain syystä tykännyt ollenkaan.

23. joulukuuta 2012

Lisa Genova: Puolinainen



WSOY, 2012


Nyt on kiire, ei ehdi selittää pojalle Maan vetovoimaa, murot mahaan ennen kuin ne pehmenevät, sitten töihin, pianotunnille, koululle puhutteluun, vain yksi soitto kännykällä ennen kuin liikennevalot vaihtuvat... sitten auto törmää - ja kuuluu enää sateen rapina.



Sarah saa aivovamman, joka vie häneltä tietoisuuden kaikesta, mitä kehon vasemmalla puolella tapahtuu. Hän ei huomaa kätensä heiluvan holtittomasti tai tulleen vyötetyksi housuihin. Hän voi siis yhtä hyvin vetää henkeä sisään ennen kuin puhaltaa sen ulos. Tässä kunnossa ei pidetä kahta palaveria yhtä aikaa vaan opetellaan elämän perusasioita uudelleen.

Puolinainen on julman mutta vapauttavan naurun lahjoittava romaani kohtalosta, jota kukaan ei halua mutta joka koituukin pelastukseksi. Edelleen Alicen mieleenpainuvalla tyylillä ja lääketieteellisellä uskottavuudella se kertoo elämän mielekkyyden löytämisestä sieltä, minne se eräänä kiireisenä aamuna unohtui.


Oma arvioni: Koskettava ja ajatuksia herättävä kirja elämän arvaamattomuudesta ja toivon säilyttämisen tärkeydestä. Suosittelen. 

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja


LIKE, 2012

Unelmakirja nostalgian ystävälle

Miltä sitruunasooda maistui? Entä miä olivat dongarit tsi plädäri? Miten tukan sai laitettua tötteröllr? Mitä elokuvateattereiden nonstopeissa esitettiin?

50-luvun sanakirja herättää henkiin vuosikymmenistä viattomimman, viehkeimmän ja viileimmän. Tunnelmakuvat ja tarinat sukeltavat syvälle menneeseen. Samalla ne vihjaavat, miten kadotettua kauneutta voi yhä vaalia.

Oma arvioni: Mielenkiintoinen kurkistus aikaan, jota en ole itse elänyt.

22. joulukuuta 2012

Ritva Sarkola: Kuoleman musta kirja

Myllylahti, 2012

Kun mäntyharjulaisessa juhannusjuhlassa tapahtuu murha, tulee rikosylikomisario Matti Heikkilä miehineen sotketuksi mukaan yllättävän käänteen kautta. Rikoskonstaapeli Repe Ruotsalainen alkaa hämmästellä asiaa, joka ei näytä mitenkään liittyvän murhaan, mutta ohjaa tutkinnan johdon kuitenkin Helsinkiin ja tuo Heikkilän ja Perttusen Mäntyharjuun. Luonto on kauneimmillaan ja .vihreyttä pehmentää kaikkialla näkyvä vesi. Heikkilä ei voi käsittää, että näin kauniissa ympäristössä sikiää sellaista pahuutta.

Oma arvioni: Kesäistä kauneutta ja ihmismielen kauheutta...

20. joulukuuta 2012

Katja Alm: Unessa näkyy kuolema

Nordbooks, 2012

Usva-Lilja Storkivi, itäisessä Helsingissä asuva nuori nainen, on avomiehestään Samuelista erottuaan ostanut oman asunnon ja perustanut etsivätoimiston. Ensimmäiseksi asiakkaakseen hän saa ex-avomiehensä äidin, joka kertoo, että Samuel on kadonnut. Vastahakoisesti Usva-Lilja suostuu jäljittämään miestä, ja tehtävä osoittautuukin työlääksi. Hänen elämäänsä alkaa hankaloittaa myös eräs kuntoutussäätiö asukasvalinnoillaan. Lapsena usein näkemänsä painajaisunikin alkaa ahdistaa häntä taas. Ja sitten eräänä aamuna hän löytää naapurinrouvan surmattuna ja tulee huomaamaan, että taloyhtiössä asuukin todella omituista väkeä.

Lisäksi hänen päätään sekoittaa tumma komistus nimeltä Juho Hirvimäki, jolla kuitenkin tuntuu pyörivän mielessä vain Mimosa-niminen tyttö. Valloittaakseen Juhon Usva-Lilja alkaa tutkia myös tuon tytön tapausta, mutta saa siitäkin vain harmeja itselleen.

Oma arvioni: Kepeää kotimaista jännitystä.

16. joulukuuta 2012

Lotta-Liisa Joelsson: Vivika

Art House, 2012


Syyslukukausi rauhallisen pikkukaupungin koulussa muuttuu painajaiseksi, kun ensin toisluokkalainen ja sitten viidesluokkalainen tyttö murhataan oudoissa olosuhteissa. Kevään aikana uhrien määrä kasvaa viiteen. Kevätjuhlan jälkeen surmat loppuvat, mutta niitä ei koskaan saada ratkaistua. 

Kun kaksi koulun entistä oppilasta viettää kahdeksaa vuotta myöhemmin kesälomaansa toisen kotitalossa, menneet tapahtumat heräävät eloon. Kuolleiden tyttöjen tarinat alkavat kietoutua vanhoihin kansansatuihin, ja menneisyys muuttuu nykypäiväksi hyytävällä tavalla. 



 Lotta-Liisa Joelssonin esikoisteos Vivika on taitavasti yhteen punottu jännityskertomus kahden tytön ystävyydestä, kasvamisesta aikuisuuteen ja oman identiteetin löytämisestä. Parhaan kauhukirjallisuuden joukkoon asettuva kirja pitää lukijansa tiukasti otteessaan aina yllättävään loppuun asti.

Oma arvioni: En ole kauhukirjallisuuden ystävä, joten en erityisemmin pitänyt tästä kirjasta. Alusta alkaen minulle tuli sellainen tunne, että se on kirjoitettu itseäni huomattavasti nuoremmille lukijoille. 

15. joulukuuta 2012

Juha Numminen: Lähikuvassa Tommy Tabernann

Otava, 2010

"Rakkasrunoilijan hieman hupsun kerubi-imagon alta löytyy tiukka annos äijää."

Kokenut toimittaja sukeltaa syvälle kansan rakastaman runoilijan sisimpään, elämään ja kohtaloon.


Lihallisen rakkauden apostoli. Unelmien kulkukauppias. Suosittu esiintyjä. Terävä toimittaja. Iloinen seuramies. Uutisvuodon sarkastinen huuliveikko. Omaperäinen kamsanedustaja... Kansa tuntee lemmikkinsä monet, mutta harva tuntee hänen intohimoisen elämänsä käänteet ja värikkään todellisuutensa, johon yllättävä sairaus heitti traagisen varjonsa.

Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkaudesta 40 vuodessa noin 80 kirjaa, joita on myyty enemmän kuin kenenkään toisen suomalaisen nykyrunoilijan teoksia. Juha Numminen kertoo kymmeniin haastteluihin pohjaten  tarinan runoilijasta, joka on lumonnut lukijansa, mutta jäänyt vaille virallisen kulttuuri-Suomen tunnustusta.

Oma arvioni: Kiinnostava ja monipuolinen kuvaus suosikkirunoilijani urasta ja elämästä. 

14. joulukuuta 2012

Virpi Hämeen-Anttila: Toisen taivaan alla

romaani
Otava, 2010


Kiehtova romaani globaaleista ihmiskohtaloista maailmassa, jossa kulttuurit törmäävät kipeästi

Lontoossa asuva Olivia Lind nauttii elämästä ja työstään antikvariaatissa. Aviomiehen kuolema ja uusi suhde ovat kuitenkin nostaneet pintaan menneisyyteen haudatut muistot.

Nuorena Olivia kärsi rotusyrjinnästä eikä ole voinut unohtaa tahitilaisen äitinsä kohtaloa. Nyt maailma on muuttunut, mutta Oliviaa uusi suvaitsevaisuus pelottaa: pitääkö hänenkin luopua suojaväreistään?

Olivian poika Matthew sen sijaan on ylpeä sekä äitinsä juurista että isänsä suomalaisesta taustasta, jota hän matkustaa tutkimaan. Suomessa Matthew päätyy lavastajaksi samaan elokuvaprojektiin, josta opiskelija Miia Jansson on saanut kesäksi töitä. Aiheeltaan tulenarka elokuva käsittelee suomalaisen pojan ja muslimitytön kiellettyä rakkautta.
Miia kiinnostuu vaiteliaasta nuoresta miehestä ja tämän suvun värikkäästä historiasta. Mutta onko Suomi sittenkään Matthew’n kotimaa? Ovatko Miian ja Matthew’n tiet yhtyneet vain lähteäkseen sitten eri suuntiin?

Oma arvioni: Monikerroksinen ja herkkävaistoinen romaani 

11. joulukuuta 2012

Katarina Wennstam: Turman lintu

Otava, 2012


Maria ja Tobias Allende ovat vihdoin löytäneet unelmiensa talon Tukholman lähistöltä. Nuorenparin arki järkkyy, kun entisen omistajan menneisyys tulee julki. Maria ryhtyy tutkimaan talon historiaa, muttei osaa varautua puistattavaan todellisuuteen kulissien takana. Samaan aikaan syyttäjä Madeleine Edwards kohtaa uusia haasteita sekä kotona että työssään. Teini-ikäinen tytär kaipaa kiireistä äitiään, mutta outo kuolemantapaus vie Madeleinen jälleen vaiettujen rikosten ja ruotsalaisen kansankodin häpeäpilkkujen ytimeen.

Oma arvioni: Jännittävä ja yllättävä trilleri, joka puhuttelee varmasti monenlaisia lukijoita.

6. joulukuuta 2012

Inger Frimansson: Kylmä maa

LIKE, 2012


Onko kaikilla ihmisillä pimeä puoli?


Maria Strandberg huolestuu, kun hänen siskonsa Ingrid katoaa yllättäen. Hän soittaa poliisille, mutta asiaa ei oteta vakavasti. Myöhemmin Ingrid löydetään miehensä entisen vaimon Rosen kellarista, jossa häntä on pidetty vankina.

Maria päättää ottaa pimeyden voimat avukseen ja kostaa Roselle tämän teot. Hän joutuu kuitenkin pohtimaan uudelleen, kuka todellisuudessa on syyllinen Ingridin kohtaloon.


Kylmä maa on romaani surusta, vihasta, syyllisyydestä, kostosta ja sovituksesta.

Oma arvioni: Lukijan tiukasti otteessaan pitävä psykologinen trilleri, jossa painostavaa jännitystä riittää.

1. joulukuuta 2012

Karin Slaughter: Pelon huone

Tammi, 2010

Erikoisagentti Will Trent teinityttöjä vaanivan rikollisen jäljillä


Abigail Campano saapuu iltapäivän tennistunnilta kotiinsa Atlantan varakkaalle esikaupunkialueelle ja kohtaa painajaismaisen näyn. Ikkuna on rikki, matossa on verisiä jalanjälkiä ja yläkerrassa makaa hänen tyttärensä, jonka ylle on kumartunut mies veitsi kädessään. Järkyttynyt äiti joutuu kamppailuun, joka muuttaa hänen elämänsä ikiajoiksi. Kun paikallinen poliisi tekee tutkimuksissa kohtalokkaan virheen ja asettaa vaaraan toisenkin teinitytön, erikoisagentti Will Trent saa jutun tutkittavakseen Hänen parikseen tulee etsivä Faith Mitchell, joka tuntee epäluuloa Williä kohtaan ensi hetkestä alkaen. Näiden kahden on kuitenkin tulyava toimeen, jotta koulumaailmaa varjostava kammottava rikosvyyhti selviäisi.


Oma arvioni: Voimakkaita tunteita ja hyytäväää jännitystä.